Etusivu Kartta Reittikuvaus Historia Uitto Luonto Yhteystiedot
Reittikyltit
REITTIKUVAUS
Pohjoinen lähtölaituri (Velaatan kylä) Velaatantien eli Tampere-Ruovesi tien no 338 varressa Velaattajärven rannassa

VELAATAN UIMARANTA

Varustus:
Pysäköintitilaa muutamalle autolle
Laituri
Infotaulu
Kuivakäymälä
Pukukopit
Rantalentopallokenttä
Minigolf
Tulisija

Velaattajärven ylitys
noin 3,5 km
Järven pituus on suurimmillaan Savilahden uimarannalta.

Velaattajärven uimaranta on aivan Tampere-Ruovesi-tien vieressä.

Kiikkeränperän lahteen luode-kaakko-suuntaisesti mitattuna noin 3,5 km. Järven kokonaispinta-ala on 396 ha.

Velaattajärvi on niin laaja, että tuuliolosuhteet on otettava huomioon kanootilla järvelle lähdettäessä.

Velaattajärven suurin syvyys on 22 metriä.

Järven rannoilla on viljely- ja karjatalousalueita, joille ei pidä ilman lupaa rantautua.

Järven koillisrannalla on Tampereen kaupungin omistama metsäalue, jossa ei ole palveluvarustusta.

Velaattajärven keskellä on kaksi saarta, joiden eteläpuolelta löydät Kiimajoen alun.

Saaret ovat pääosin karjatalous-käytössä, joten niihin ei voi rantautua.

Velaattajärvi jäiden lähdön aikaan keväthämärässä.

Velaattajärvestä haarautuu Tampere-Ruovesi-maantien sillan kohdalta luodetta kohti NUUTILANLAHTI, jota on pidetty Tampereen alueen parhaana lintujärvenä.
Alue on loppukesällä lähes umpeenkasvanut.
Sorsastusaikaan kanootilla liikkuminen alueella on vaarallista.

Nuutilanlahti

Itäinen lähtölaituri (Ukaan kylä) Siltasavontien varressa Frantsinlammen ranta

Yhteys Tre-Ruovesi tieltä (no 338) Teiskon kirkkotietä (no 3381) pitkin
Bussi 90:n suora vuoro Tampereelta Ukaaseen arkisin 2 kertaa päivässä ja lauantaisin 1 kertaa.

FRANTSINLAMMEN RANTA

Varustus:
Pysäköintimahdollisuus parille autolle
Infotaulu
Laituri

Frantsinlammen lähtölaituri on aivan Siltasavontien varressa ja kanootin voi nostaa suoraan autosta rantaan.

Järviretti, noin 6 km
Frantsinlampi

Järvireitillä vesistö on vaihtelevan levyinen.

Melo Frantsinlampea noin 300 metriä kaartaen vasemmalle, vesistö kapenee. Alita Pajasalmen silta kumartumalla tai makaamalla kanootissa. Korkean veden aikana voit joutua kiertämään sillan nostamalla kanootti sen ohi.

MARTINLAHTI

Melo eteenpäin Martinlahtea noin 400 metriä, käänny vasempaan.

Alita Sorrin silta.

Televisiokuvaaja MTV 3:sta Pajalahden sillalla. Melomassa Kurun metsäoppilaitoksen kansainvälinen eräopaskurssi.

UKAANPOHJA

Edessä aukeaa Ukaanpohja.

Ukaanpohjan länsirannalla on Tampereen kaupungin omistama Nallin tila.
Jos pysähdyt Nallin alueelle, ota huomioon kaupungin maa-alueen keskellä olevat kesämökkipihat, rakennuksissa olevien vuokralaisten toiminta sekä Nallin tilan viljelytoiminta.

Nallinrannan varustus:
Laituri
Infotaulu
Tulisija
Kuivakäymälä

Jos jatkat pysähtymättä, melo sillan jälkeen noin 600 metriä ja kaarra oikealle. Kaarrettuasi jatka noin 500 m pohjoista kohti. Tulet Nallin salmeen ja alitat Nallin sillan.
Jatka suoraan pohjoista kohti. (Länteen menevä Likolahti on umpiperä.)

Melo suoraan noin 1,5 km ja kaarra vasempaan. Edessä aukeaa Ukaanjärvi.

UKAANJÄRVI

Melo Ukaanjärveä noin 1,6 km lounaaseen. (Luoteeseen menevä lahti on umpiperä.)

Ukaanjärvi kapenee vähitellen Lapinsalmeksi.

Nallinrannan laituri

LAPINSALMI

Lapinsalmessa on pyöreä rumpu, josta sopii jopa kirkkoveneellä. Korkean veden aikana mene kuitenkin varoen.
Älä rantaudu Lapinsalmessa olevien kesämökkien pihoihin.
Melo rumpuputken jälkeen noin 250 metriä länttä kohti.
(Etelään osoittava Kiikkeränperän lahti on umpiperä.)

Lapinsalmen silta-aukosta sopii kirkkovenekin.

VELAATTAJÄRVI

Kaarra vielä luoteeseen ja Velaattajärvi aukeaa edessäsi.
Jos melot länteen päin rantaa seuraillen, niin tulet Kiimajoen alkuun.
Jos melot järven yli luodetta kohti, pääset Velaatan uimarannalle.

KIIMAJOKI, noin 6 km

Kiimajoki alkaa Velaattajärven eteläkärjestä Saukonlahdesta kapeana uomana.
Älä rantaudu kesämökkitonteille joen varrella.
Koskiluokituksen on tehnyt Suomen Kanoottiliiton hyväksymä luokittaja Pekka Tyllilä.

Kiimajoen yläjuoksu ja joutsenet.

KUITUSKOSKI

Heti välittömästi joen alussa tulet Kuituskoskeen.
Kuituskosken luokitustiedot

Koskiluokka I helppo
Koskijakson pituus noin 50 metriä
Korkeusero noin 1 metri
Koskiuoma on kapea ja kivinen.
Kuituskosken alapuolella on leveämpi suvanto ja sen alapuolella rauhallinen jokijakso, yhteensä noin 400 metriä.

Kuituskoski.

NIINIKOSKI

Niinikoski on luokittajan kuvaamana "yllättävän pirteä vauhdikas rännimäinen koski".

Siinä on paljon myllyn, sahan, meijerin ja uittotoiminnan rakenteita, joista vain vaarallisimmat on raivattu pois. Erityisesti korkean veden aikana on oltava varovainen. Retkimelojalle Niinikoski on liian vaativa. Maaohitusta varten on rantautumis- ja lähtöpaikat kulkusuunnassa vasemmalla rannalla.

Maaohitusreitillä liikuttaessa ota huomioon, että alueen ympärillä on omakoti- ja kesämökkipihoja ja että ohitusreitti on yksityisellä maalla.

Niinikosken luokitustiedot
Koskiluokka II - -II helpohko
Koskijakson pituus 150 metriä
Korkeusero noin 3 metriä
Koskiuoma on kapea ja siinä on historiallisia rakenteita.

Heti Niinikosken alapuolella alitetaan pieni yksityinen piha-alueisiin liittyvä kävelysilta.

Niinikosken jälkeen melot noin 2,2 km rauhallista ja tasaista jokiuomaa.

Niinikoski talviasussaan...

...ja kesällä.

Rauhallista jokiuomaa Niinikosken jälkeen.

Noin 800 metriä Niinikosken jälkeen on joen menosuuntaan katsottuna oikealla rannalla Tampereen kaupungin omistama MUSTANMETSÄN ALUE, johon voi rantautua.

Mustanmetsän varustus:
Infotaulu
Tulisija
Kuivakäymälä.
Mustanmetsän rannassa ei ole laituria, sillä rantaan on helppo nousta ja vetää kanootit.

Mustanmetsän alueen halki on mahdollista patikoida Tampere- Ruovesi-tielle, jossa bussin 90 reitti kulkee. Patikointireittiä ei ole rakennettu eikä merkitty. Etäisyys tiestä on linnuntietä noin 1 km, mutta kallioisessa maastossa kierrellen pitempi.

Mustametsä

Noin 600 metriä Mustanmetsän jälkeen alitat Kiimajoen yksityistien sillan.

Sillan jälkeen Kiimajoki kulkee tasaisesti ja melko suoraan etelää kohti noin 700 metriä.

Näkymä Kiimajoentien sillalta.

Kohdassa, jossa RÖKÄSOJA laskee Kiimajokeen, joki tekee jyrkän mutkan länteen.

Mutkan jälkeen joessa on leveämpi kohta, RÖKÄSLAMPI.

Melontaan sopiva reitti on merkitty paaluilla tiheän ruovikon halki, jotta et turhaan harhaudu matalikolle.
Länteen päin melot noin 500 metriä. Sen jälkeen tulee melko yllättäen, mm. maantiesillan vuoksi kanoottiin näkymättömistä, eteen Kalmakurjenkoski.

Rökäsojan ruovikkoa

KALMAKURJENKOSKI

Koski on kierrettävä.

Kosken maaohitusta tehtäessä on huomioitava, että liikutaan yksityisellä piha-alueella ja kulttuurihistoriallisesti luokitellulla myllyalueella. Menosuunnassa vasemmalla puolella ennen siltaa on rantautumisrakenne. Koskea ohitettaessa joudutaan kanootti kantamaan maantien (Niemikyläntie) yli , missä on huomioitava autoilijoiden huono näkyvyys.

Kalmakurjenkosken laituri.

Kalmakurjenkosken luokitustiedot

Koskiluokka V äärimmäisen vaikea koski (putouskoski, vuoristokoski)
Koskijakson pituus 20 metriä
Korkeusero 6,5 metriä

Kalmakurjenkosken talvista kuohua..

Kalmakurjenkosken alapuolella on suvanto jossa menosuunnassa vasemmalla lähtölaituri melojille. Seuraa rauhallista jokijaksoa ja Myllylampi, yhteensä noin 600 metriä.

Tämän jälkeen saavut Vehkakoskelle.

…ja kesäistä suvantoa

VEHKAKOSKI

Vehkakoski on ollut free-style melojien suosiossa korkean veden aikana.

Vehkakosken luokitustiedot

Koskiluokka I helppo
Koskijakson pituus noin 35 metriä
Korkeusero noin 1 metri.

Vehkakosken kohdalla ja alapuolella olevan Tampereen kaupungin luontokoulun henkilökunta ei halua melojien käyttävän luontokoulun aluetta (joen vasen ranta). Vältä siis sitä rantaa. Ohitusreitti oikealla rannalla.


Free-style-meloja Vehkakosken pyörteessä.

Vehkakosken jälkeen alitat luontokoulun kävelysillan ja melot noin 700 metriä tasaista jokiuomaa. Menosuuntaan katsottuna oikealla puolella on Osuuskauppa Salen ranta, jossa on kanoottilaituri.

SALEN rannan varustus ja palvelut
Laituri
Infotaulu
Pysäköintipaikkoja läheisyydessä
Bussireitti 90, pysäkit
Elintarvikekauppa
Leikkipuisto
Kesäperjantaisin maalaistori, joskus toriautoja. Kauppaa vastapäätä on kirpputori-kahvila ”Viimeinen oljenkorsi” , tuoretta kahvia ja leivonnaisia.

Kohta Salen rannan jälkeen alitat Tampere-Ruovesi -maantien sillan.

Maantiesillan jälkeen melot Kiimajokea tasaisesti noin 350 metriä.

 

Salen laituri.

Tämän jälkeen sinun on rantauduttava ja ohitettava Teräkosken myllypato maitse.

Maaohitusta käytettäessä on kuljettava maantien yli, missä on huomioitava autoilijoiden huono näkyvyys.

TERÄKOSKEN luokitustiedot

Myllypato, ei laskukelpoinen. Sillan alla sähkön tuottamiseen tarvittavaa laitteistoa.

Teräkosken rannan varustus
infotaulu
uimalaituri

Teräkosken yläpuolella on kulkusuunnassa vasemmalla rantautumisrakenne.

Teräkosken alapuolelle laskeudutaan Kuorannantien penkkaa pitkin.

Teräkosken alapuolisessa suvannossa on lähtölaituri sekä uimalaituri. Suvannon alku on matalan veden aikaan kivinen.

Runsaan veden aikana free style-melojia on joskus kosken pyörteessä. Pimeänä vuodenaikana katuvalaistus palvelee myös kosken käyttäjiä.

Teräkosken jälkeen melot suvannossa ja alati levenevässä jokisuussa noin 250 metriä. Tällöin olet jo Näsijärven Terälahdessa.

Koskimeloja surffaa Teräkoskella katulampun valossa.

Päätepisteet, melontamatkaa Terälahdella noin 1 km.

Melontareitillä on kaksi vaihtoehtoista päätepistettä.
Noin 750 metrin päässä Terälahden pohjoisrannalla (oikealla) Kapeentien varressa on Tampereen kaupungin mattojenpesupaikka ja veneranta, os. Kapeentie .

MATTOLAITURIN rannan varustus
Laituri
Pysäköintitilaa
Kävely-yhteys bussille 90 noin 1 km (lähin pysäkki Salen rannan luona ks.ed.)
Infotaulu

Noin 1000 metrin päässä Terälahden pohjukasta lahden etelärannalla Huuttavansalmessa

Tampereen kaupungin TERÄLAHDEN UIMAPAIKKA, os. Huuttavansalmentie , yhteys Kuorannantien kautta Tampere-Ruovesi-tielle (Terälahdentie, tie 338 ).

Uimarannan varustus
Pysäköintitilaa muutamalle autolle
Kävely-yhteys bussille 90 noin 2 km
Laiturit
Infotaulu

Terälahden jälkeen aukeaa melojalle koko NÄSIJÄRVI, pohjoiseen ja etelään.

Kapeentien mattolaituri ja venevalkama.